Tiesitkö, että Pohjoismaissa joka neljännellä on silmä- ja hengitystieoireita aiheuttavia allergioita? Tai että joka toisessa näistä tapauksista allergian aiheuttajana on heinän siitepöly?
Varsinainen siitepölykausi voidaan jakaa kolmeen osaan: kevääseen, jolloin lehtipuut kukkivat, kesään, jolloin liikkeellä on heinän siitepölyä, ja loppukesään/syksyyn, jolloin on pujon siitepölykausi.
Heinän siitepöly
Useimmat heinäkasvit kukkivat keskikesällä ja vapauttavat siitepölyä kohtalaisina tai korkeina pitoisuuksina. Siitepölypitoisuudet ovat kaikkein korkeimpia lämpiminä, kuivina ja hieman tuulisina päivinä. Mikäli saat oireita jonkin tietyn heinäkasvin siitepölystä, olet todennäköisesti yliherkkä myös muille heinille. Pahimmassa tapauksessa allergiaoireita voi esiintyä huhtikuusta lokakuuhun, mutta useimmat kärsivät siitepölyallergiasta kaikkein eniten keskikesällä, jolloin heinän siitepölyn määrä on tavallisesti suurimmillaan.
Heinäkasveihin kuuluvat niityillä kasvavat heinät, kuten timotei, mutta myös viljat ja järviruoko. Siksi heinän siitepölyä voikin olla lähes missä tahansa ulkoilmassa.
Puiden siitepöly
Koivu on yksi yleisimmistä ja laajimmalle levinneistä lehtipuista. Koivuallergia on erittäin yleistä Suomessa. Siitepölykautta kuvataan usein verrattain lyhyeksi, mutta voimakkaaksi. Koivuallergikot saavat oireita erittäin usein myös muiden lehtipuiden kuten pähkinäpensaan ja lepän siitepölystä. Nämä lajit kukkivat koivua aikaisemmin, minkä vuoksi osa allergisista oireilee koko kevään ajan. Puiden siitepölyn määrässä voi olla huomattavasti paikallista vaihtelua.
Pujon siitepöly
Pujo kukkii myöhemmin kuin heinät, ja sen siitepöly aiheuttaa oireita heinäkuusta syyskuuhun. Pujo kasvaa avoimilla paikoilla kuten pelloilla ja niityillä sekä usein myös teiden varsilla, pihoilla ja joutomailla. Maustekasvit kuten basilika ja oregano kuuluvat samaan kasviryhmään. Pujoallergiasta kärsivät saavatkin usein oireita myös pujon sukuisista maustekasveista.
