Siedätyshoito

Hoitaa allergian syytä

Siedätyshoito

Allergian siedätyshoidon muita nimityksiä ovat esimerkiksi hyposensibilointi, allergian immuunihoito ja allergiarokote. Se on ainoa hoitomuoto, joka vaikuttaa allergian varsinaiseen syyhyn.

Hoidolla on pitkäaikainen vaikutus: se vähentää allergiaoireita ja oirelääkityksen tarvetta. Lisäksi se voi estää astmaoireiden kehittymistä.

Kenelle siedätyshoito sopii?

Siedätyshoito sopii potilaalle seuraavissa tapauksissa:

  • Jos hänellä on siitepölyallergia tai allerginen astma
  • Jos hänellä on heinänuha ja alkavia hengitystieoireita kuten yskä ja painon tunne rinnassa
  • Jos allergiaoireet ovat häiritseviä oirelääkkeistä huolimatta
  • Jos hän on riippuvainen oirelääkkeistä pidemmän aikaa
  • Jos oirelääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia
  • Jos hän on reagoinut voimakkaasti ampiaisen tai mehiläisen pistoon.

Tablettimuotoista heinäallergian siedätyshoitoa annetaan aikuisille ja vähintään 5-vuotiaille lapsille. Myös pistossiedätyshoitoa voidaan antaa vähintään 5-vuotiaille.

Sinua hoitava lääkäri arvioi, sopiiko siedätyshoito sinulle.

Miten allergian siedätyshoito toimii?

Siedätyshoidossa elimistöön annostellaan allergeenia eli ainetta, jolle hoidettava on allerginen. Vaikuttava aine valmistetaan luonnollisista ainesosista, kuten heinän tai koivun siitepölystä.

Kun immuunijärjestelmä altistetaan hallitusti määrätylle allergeeniannokselle, elimistö tottuu allergeeniin vähitellen ja sietokyky kasvaa.

Kun immuunijärjestelmän sietokyky (immunologinen toleranssi) kasvaa, immuunijärjestelmä ei enää reagoi oireita aiheuttaneeseen allergeeniin. Allergiaoireet vähenevät ja muiden allergia- ja astmalääkkeiden tarve vähenee.

Vaikutus alkaa yleensä jo muutamassa kuukaudessa, mutta hoitoa jatketaan pääsääntöisesti 3 vuoden ajan. Hoitoaika voi vaikuttaa pitkältä, mutta immuunijärjestelmän toiminnan muokkaaminen vie aikaa. Koska siedätyshoito ei ainoastaan lievitä allergian oireita vaan myös hoitaa sen syytä, hoitoa on tärkeää jatkaa loppuun saakka, vaikka itse kokisi jo päässeensä eroon allergiasta. Näin saavutetaan paras mahdollinen teho. Muutoin immuunijärjestelmä voi palautua ennalleen.

Allergian ja astman välillä on selvä yhteys. Tutkimusten mukaan allergisen astman kehittymisen riski vähenee siedätyshoidon ansiosta. Lisäksi on osoitettu, että siedätyshoito vähentää uusien allergioiden kehittymistä. Pistossiedätyshoitoon keskittyvissä tutkimuksissa on osoitettu, että se voi jopa puolittaa heinänuhan allergiseksi astmaksi kehittymisen riskin ja vähentää myös uusien allergioiden kehittymisen riskiä.

Hoidon tavoitteena on, että hoidettava voi nauttia keväästä ja kesästä ilman häiritseviä allergiaoireita.

Siedätyshoidon tyypit

Allergian siedätyshoitoa annetaan kahdessa eri muodossa:

  • Tabletit

  • Pistokset
allergia lääkitys

Tabletit

Siitepölyallergian ja huonepölypunkkiallergian siedätyshoitoa voidaan nykyisin antaa kielenalussiedätyksenä tablettimuodossa. Kielenalussiedätys on yhtä tehokasta kuin pistossiedätys ja sen sivuvaikutukset ovat lievempiä. Yleisin tablettihoidon aiheuttama reaktio on suun kutina tabletinoton yhteydessä, mutta lyhyen ajan kuluessa sietokyky lisääntyy ja reaktiot katoavat (useimmissa tapauksissa).

Tabletti asetetaan kielen alle, missä se sulaa nopeasti. Ensimmäinen tabletti otetaan aina lääkärin vastaanotolla. Näin varmistetaan, että tabletti otetaan oikein ja potilas voi keskustella lääkärin kanssa mahdollisista haittavaikutuksista. Tabletti otetaan kerran päivässä kolmen vuoden ajan. Annos pysyy samana hoidon alusta loppuun.

Useimmiten hoito aloitetaan syksyn tai talven aikana, jotta se ehtisi vaikuttaa ennen seuraavaa siitepölykautta. Tablettimuotoinen siedätyshoito voidaan kuitenkin aloittaa myös siitepölykauden aikana. Lääkäri arvioi sinulle parhaiten sopivan ajankohdan.

 

Pistokset

Pistossiedätyshoito aloitetaan hyvin pienellä annoksella, jota nostetaan asteittain elimistön sietokyvyn mukaan. Usein pistossiedätyshoitoa annetaan samalla kertaa 1–2 allergeenilla, mutta myös 3–4 allergeenin käyttö on mahdollista. Pistokset annetaan lääkärin vastaanotolla, ja hoito muodostuu kahdesta vaiheesta: nosto- ja ylläpitovaiheesta. Nostovaihe kestää tavallisesti 7–15 viikkoa, jolloin pistos annetaan kerran viikossa. Kun ylläpitoannos on saavutettu, siirrytään ylläpitovaiheeseen, jossa pistos annetaan joka 6.–8. viikko.

Jotta potilas ei saisi allergista reaktiota, hänen on tärkeää olla terve ja oireeton ennen pistosta. Mikäli potilas tuntee vointinsa huonoksi, täytyy asiasta keskustella sairaanhoitajan kanssa ennen sovittua hoitokäyntiä. Hoitokäynnin yhteydessä potilaan on ennen pistosta vastattava kysymyksiin yleisestä terveydentilastaan ja puhallettava PEF-mittariin keuhkojen toiminnan tarkistamista varten.

Pistos annetaan yleensä käsivarteen ihon alle. Se voi aiheuttaa käsivarteen hieman kiristävää tunnetta, kuten muutkin rokotukset. Pistoksen jälkeen jäädään vastaanotolle tarkkailuun mahdollisia allergiaoireita varten 30 minuutiksi. Mikäli olo muuttuu huonoksi, asiasta on ilmoitettava hoitohenkilökunnalle välittömästi. Kun 30 minuuttia on kulunut, pistoskohta ja yleinen terveydentila tarkistetaan ja potilas puhaltaa uudelleen PEF-mittariin.

Pistospäivänä on vältettävä fyysisiä aktiviteetteja, lämmintä kylpyä, saunomista ja alkoholia. Olo voi olla myös väsynyt.

Jotta hoidolla saavutetaan pysyvä teho, se kestää kolme vuotta. Pistiäisen myrkyn pistossiedätyshoidon kesto on kuitenkin yleensä pidempi.

Useimmiten hoito aloitetaan syksyn tai talven aikana, jotta se ehtisi vaikuttaa ennen seuraavaa siitepölykautta. Se voidaan kuitenkin aloittaa myös siitepölykauden aikana. Lääkäri arvioi sinulle parhaiten sopivan ajankohdan.

Kortisonipistos allergiaan

Joissakin tapauksissa potilaalle voidaan pistää kortisonia suoraan lihakseen ennen siitepölykautta. Tätä kutsutaan kortisonipistokseksi, kortisoni-injektioksi tai kortisonipiikiksi. Kortisonipistos sekoitetaan joskus pistossiedätyshoitoon, mutta sen vaikutustapa on aivan erilainen.

Kortisonipistos lievittää allergiaoireita enintään muutaman viikon ajan, sillä se vähentää tulehdusta koko elimistössä. Sitä ei kuitenkaan enää nykyisin suositella allergisen nuhan hoitoon sen pitkäaikaiseen käyttöön liittyvien sivuvaikutusten vuoksi (esimerkiksi suurempi diabeteksen kehittymisen riski).

Päivitetty 10/01/2019